torstai 11. joulukuuta 2014

IT'S THE MOST WONDERFUL TIME OF THE YEAR

Vuodenajan pimeys vaikuttaa muhun tänä vuonna vahvemmin kuin koskaan ennen, varsinkin kun (tällä hetkellä) ei ole luntakaan. Ylipäätään tää syksy ihan vuodenaikanakin on tuntunut haljulta - en tiedä, voisiko se vaikuttaa, kun en viime vuonna tähän aikaan ollut Suomessa. Herääminen puoli yhdeksältä tuntuu ihan yhtä kurjalta kuin puoli seitsemältä. En tykkää valittaa säästä, ja jos valitan, valitan helteestä - mutta nyt on pakko myöntää, että kyllä tämä, kaiken muun lisäksi, ottaa voimille. On päiviä kuten eilinen, kun 12 tunnin yöunien jälkeen painun pehkuihin taas jo kuudelta illalla, ja päiviä kuten tämä, kun jaksan vihdoin tiskata alkuviikon tiskit, siivota koko asunnon, tehdä tekemättömät asiat ja käydä kaupassa. Tulevaisuus häämöttää edessä päin aina yhtä ahdistavana ja epämääräisenä, mutta ehkä pikku hiljaa uskallan ottaa hiirenaskelia sitä kohti.
0712107124071260712507127 Itsenäisyyspäivänä satoi lunta, ja me leivottiin joulutorttuja ja -pipareita (kattokaa kuinka söpö nappisilmä Roni on!)
0712811123071210 Ootteko koskaan nähneet tän väristä tukkaa? En mäkään. Nyt sitä sitten vain odotellaan, että hiukset kasvaisi ja punainen väri haalenisi. Mä en aio enää värjätä hiuksiani ja siinä päätöksessä pysyn nyt (ehkä kuitenkin ostan Color Maskin taas sitten kun turhautuneisuus kasvaa liian suureksi ja lompakossa olis ylimääräiset 18 euroa.)
Kuvissa esiintyy myös mun uusi luottohameeni, jota voisin käyttää vaikka joka päivä - kyllä, valitettavasti, uusi. Mun "vuosi ilman uusia vaatteita" koki pienen takaiskun kun marraskuussa ostin muutaman uuden vaatteen (tulivat tarpeeseen, tosin!), mutta nyt lupaan taas olla ostelematta uusia vaatteita. Tästä voisi itse asiassa tulla ennemminkin elämäntapa; ostaa uusia vaatteita niin vähän kuin mahdollista. Tai no, ostaa ylipäätään kaikkea niin vähän kuin mahdollista...
1112111122 En ole koskaan osannut piirtää tai askarrella, mutta jostain syystä koetan aina tehdä suurimman osan joulukorteista itse. Viime vuonna Lontoossa siihen ei oikein ollut mahdollisuutta, joten tänä vuonna otin kaiken ilon irti ja väsersin kortteja viime viikolla kuutisen tuntia. Tänään vein suurimman osan valmistuneista kolmestakymmenestä postiin. Kaikki joululahjatkin alkaa olla ideoituina, valmiina, tehtyinä tai ostettuina, joten ainakaan joulustressistä ei tänä vuonna tarvitse kärsiä - tenttistressistä sitten puolestaan sitäkin enemmän. Pääsin kuitenkin niistä aiemmista tenteistä läpi, ja nyt mulla on pari opintopistettäkin odottelemassa sitä, kun joskus vielä ehkäpä pääsen yliopistoon ihan virallisesti sisään asti.
Tänään vein myös lahjoja eräälle perheelle, enkä oo pitkään aikaan ollut mistään tekemästäni asiasta näin onnellinen.  

Larissa

4 kommenttia:

  1. ihana nappisilmä kisu!
    tsemppiä tukan kasvatukseen, muutama kuukausi ja muutama leikkuu niin alkaa olla punainen jo pois (n__n)
    ja meillä maksaa colormask vain 14e, haha ! hinnoissa on eroja näköjään :- )

    VastaaPoista
  2. oi mäkin tulin niin onnelliseks ku vein lahjoja kans yhelle perheelle ♥

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksistasi ♥