tiistai 6. syyskuuta 2016

ELÄMÄNI PARAS RUOKAPROJEKTI

Minä ja poikaystäväni olemme kasvaneet eri maissa. Luulisi, että tästä seuraisi yhteentörmäyksiä ja kulttuurieroja. Minulle ei kuitenkaan tule mieleen yhtäkään esiin tullutta kulttuurieroshokkikonfliktihässäkkää, joka olisi aiheuttanut ongelmia parisuhteellemme. (Vieläkään, vuoden seurustelun jälkeen, en ole tottunut sanaan parisuhde - apua, mikä sanahirviö!) Suurin käyttäytymisero meidän välillämme on ehdottomasti ruokatottumukset. Ja sillä ei ole mitään tekemistä kenenkään kotimaan kanssa.
Poikaystäväni on helpon ja yksinkertaisen ruuan ystävä. Hän ei juurikaan välitä kasviksista, ja syö silloin tällöin lihaa. Minä puolestani en ole syönyt lihaa vuosikausiin, ja olen jo yli kahden vuoden ajan syönyt pääsääntöisesti vegaanisesti vähintään omassa kodissani. 

Eihän tuo nyt ihan mahdottomalta yhtälöltä periaatteen tasolla kuulosta, mutta käytännössä yhteiset ateriamme ovat koostuneet liian usein aina vaan pastasta, ranskalaisista ja soijanugeteista. Vietimme miltei koko kesän yhdessä, ja viimeistään interraililla iänikuiset ranskalaiset alkoivat tulla minulla korvista ulos. Siispä lanseerasin meille puoliksi vitsillä lämminhenkisen ruokaprojektin.
Projektin tarkoituksena on löytää mahdollisimman monta ruokalajia, jotka sopisivat kummankin ruokavalioon ja mieltymyksiin. Minulle tärkeitä asioita ovat monipuolisuus, lihattomuus (mahdollisuuksien mukaan vegaanisuus), helppous ja perusterveellisyys. Ja terveellisyydellä en todellakaan tarkoita proteiinijauheövereitä. Jonathanin kannalta tärkeää on, että ruoka on "syötävää", eli ei sisällä hänen inhokkiainesosiaan.

Ryhdyin tuumasta toimeen pari viikkoa sitten, kun vietimme kesäloman viimeisiä hetkiä täällä Suomessa minun kotonani. Ruokaprojekti alkoikin onnistuneissa merkeissä. (Anteeksi vähän sottaisista ja epäesteettisistä ruokakuvista. Mä opettelen...)


Projektin ensimmäisenä aamuna tartuin härkää sarvista ja keitin ihan oikeaa kaurapuuroa soijamaitoon. Itse söin puuroani Urtekramin päärynäsoseen ja cashew-pähkinöiden kanssa, Jonathan puolestaan mustikkahillon. Tein myös smoothien banaaneista ja kotimaisista marjoista. Tuntui kivalta syödä yhdessä oikea aamiainen. Itse syön arkisin nälkäkuoleman välttämiseksi aina jotakin aamupalaa, mutta lomalla aamiainen jäi usein välistä tai koostui säälittävästä leivänpalasta.


Minulle on tärkeää, että kaikki kotona kokkaamani ruoka on vegaanista. Kylässä tai matkalla saatan syödä joitain maitotuotteita tai kananmunaa sisältäviä ruokia. Lihaa en kuitenkaan missään tapauksessa syö. En siis suostunut tekemään kermakastiketta lehmänmaitopohjaan. Jonathan oli hiukan skeptinen kaurakermaa kohtaan, mutta ruuan valmistuttua en kuullut yhtäkään kommenttia siitä, että se maistuisi pahalta tai kovinkaan erilaiselta "oikeaan" kermakastikkeeseen verrattuna. Tähän tekeleeseen tuli:

- Paketti valmiiksi marinoitua tofua
- Kaksi porkkanaa
- Parsakaalia ja kukkakaalia
- Purkki maissia
- 2 pakettia kaurakermaa
- Mausteina yrttisuolaa, mustapippuria ja currya
- Täysjyväpastaa    

Tärkeää oli paistaa tofua mahdollisimman pitkään, ettei se jäisi liian pehmeäksi. Kasviksia oli kastikkeessa aika paljon verrattuna siihen, mihin toinen osapuoli on tottunut, mutta helpotuksekseni ruoka maistui molemmille. Tapani mukaan valmistin ruokaa kokonaiselle armeijalle, joten tätä syötiin vielä parin päivänkin päästä...


Tein myös eräänä viikonloppuaamuna tällä ohjeella pikkupannukakkuja, koska tiesin Jonathanin pitävän letuista

Suhteeni ruokaan on aikoinaan ollut kaukana neutraalista, ja aina välillä menneisyyden ajatusmallit puskevat pintaan. Siksi minulle on tärkeää, että tässä ruokaprojektissa on kyse tavallisesta kotiruuasta. En kannata kaloreiden tai sokerigrammojen laskemista, minuutintarkkoja ruokailuaikatauluja, tai tiettyjen ruoka-aineiden kieltämistä kokonaan siksi, että "se on epäterveellistä" tai "siitä lihoo". Viimeisen kuuden vuoden aikana minulla on ollut lukematon määrä kaikenmoisia ruokaprojekteja, mutta tämä on niistä kaikista heittämällä paras. Olen kantapään kautta ymmärtänyt, että kohtuus kaikessa. Minut tekee onnelliseksi se, kun syön hyvää ruokaa minulle tärkeiden ihmisten seurassa

Larissa

6 kommenttia:

  1. Nam mitä ruokia!:) Mä oon itse kans kasvissyöjä ja ihan hyvällä mielellä poikaystävä syönyt mun tekemiä ruokia! Kiva, että myös sun poikaystävälle maistuu :)

    VastaaPoista
  2. Oi ihan mahtava ruokaprojekti <3 <3 <3

    Haluun vinkata tähän pari mun lemppareinta, helppoa vegaanireseptiä, joista teki voisitte tykätä!

    Ihan mielettömän hyvä, mausteinen maapähkinävoitofu <3
    (parsakaalit voi jättää reseptistä pois jos ne on liian kasviksia :D)
    http://www.lifebyvegan.com/home/2016/4/18/tofuwithpeanutsauce

    Ja ehkä mun lempiruoka ikinä: bataatti-kikhernecurry <3 Tää on hurmannu monet sekasyöjätki ja tää on aika yksinkertanen resepti!!:)
    http://feelgoodkitchen.fi/2015/10/bataatti-kikherne-curry/

    Noi on niiiiin hyviä että niitä molempia oli tarjolla myös meiän häissä (tosin pitopalvelun omilla resepteillä :D) ja niitä kehuttiin tosi paljon! <3

    Ihanaa ruokaprojektia, löydätte varmasti aivan huippuja reseptejä!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiitos tuhannesti Oona! <3 Nää reseptit menee varmasti kokeiluun! Parsakaalejakaan ei tartte jättää pois, kun ne kuulemma yllättäen sit kelpaakin! :-D

      Kiitos vielä, oon itsekin iloissani tästä projektista, olispa enemmän yhteistä arkea niin pääsis aina kokeilemaan kaikkea uutta :') Toisaalta sitten kun Jonathanin kanssa nähdään niin ainakin jaksan ahkerasti kokkailla!

      Poista

Kiitos ajatuksistasi ♥