keskiviikko 5. lokakuuta 2016

INTERRAIL: RÜGEN YLLÄTTI

Viimeinen matkapostaus meinasi jäädä luonnoksiin pyörimään, mutta tässä se nyt tulee! Päätin revitellä aloituskuvallakin - ei blogeissa tarvitse aina suu viivana julkaista vain edustuskelpoisia kuvia itsestään. Tuossa siis minä kesällä Saksassa, ja näytän muikealta trollipeikolta.
Asiaan. Viimeinen kohde Interrail-seikkailullamme oli siis Saksan suurin saari Rügen. Paikka valikoitui oikeastaan hotellin perusteella; halusimme matkamme päätteeksi johonkin rauhalliseen paikkaan. Päädyimme siis Rügeniin, pieneen Trent-nimiseen kylään. Matkustimme ensin Amsterdamista Berliiniin, vaihdoimme sitten junaa, ja Bergen auf Rügenistä meidän oli pakko ottaa taksi hotellille. Taksikuski ihmetteli suorasanaisesti sitä, miten kaksi nuorta on eksynyt sinne, sillä "eihän täällä ole kuin peltoja ja eläkeläisiä". 
No, hotellissa olikin lähinnä saksalaisia lapsiperheitä ja eläkeläispariskuntia, mutta se sopi meille hyvin. Ensimmäiset päivät Rügenillä kuluivat lähinnä lepäillen ja Netflixiä katsoen. Katsoimme Black Mirror -nimisen sarjan kokonaan läpi, ja suosittelen sitä niille, jotka haluavat ajattelemisen aihetta niin nyky-yhteiskunnasta meistä ihmisistäkin. 
Testasimme myös hotellin pienen uimahallin, joka tosin kantoi nimeä spa. Kävin siis uimassa "julkisesti" (uin kyllä mökillä aiemmin kesällä) - ehkäpä ekaa kertaa vuosiin? Sairasta, mihin jokin tyhmä vartalohäpeily voikaan johtaa! Minä olin pienenä se lapsi joka lillui järvessä siihen asti, että huulet sinersi. Nyt muistin, kuinka pidänkään uimisesta.
Eräs hotellin työntekijöistä otti asiakseen olla huolissaan hyvinvoinnistamme, ja hän tuputti meille ajatusta auton vuokraamisesta. Hetken harkinnan jälkeen se tuntuikin aika hyvältä idealta, ja torstai-iltana meille järjestyi vuorokaudeksi vuokra-auto. Perjantaina ajoimme saarella sijaitsevaan Jasmundin kansallispuistoon. Oli ihana päästä kävelemään hiljaiseen metsään. Parin tunnin kävelyn jälkeen löysimme myös kuuluisat kalkkikivikalliot meren rannalta
Palasimme luontoretkeltämme takaisin hotellille rättiväsyneinä. Tunnelma oli myös hiukan haikea, sillä seuraavana päivänä oli tiedossa lähtö: minä lentäisin Berliinistä takaisin Suomeen, Jonathan puolestaan Sveitsiin. Viimeisen yhteisen aamiaisen päätimme syödä hotellihuoneessa. Breakfast in bed -palvelu maksoi vain kolme euroa, ja vaikka ylimääräistä rahaa ei tuossa vaiheessa reissua enää periaatteessa ollut, maksoimme mielellämme pari euroa lisää tästä hitaasta ja stressittömästä aamusta.
En odottanut Rügeniltä erityisemmin oikein mitään etukäteen, mutta nuo päivät meren äärellä, kaukana suurkaupunkien hälinästä, tulivat todellakin tarpeeseen

Interrailimme oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Ehdimme nähdä monta paikkaa ja tavata paljon uusia ja erilaisia ihmisiä. Matkamme Slovakian kuolettavasta helteestä Pohjois-Saksan viileään elokuuhun sisälsi aika monta tuntia junassa istumista, mutta tylsää ei tullut missään välissä. Taisin käyttää käytännössä kaikki aiemmin kesällä tienaamani rahat tähän reissuun, mutta sain vastineeksi sellaisen määrän muistoja ja kokemuksia, ettei niitä voi rahan arvossa edes mitatakaan.

Aiemmat interrail-postaukset:
Nitra
Wien
Pariisi & Lille
Amsterdam 

Larissa

2 kommenttia:

  1. Oii vauu mikä paikka! <3 Mun kommentit sun matkapostauksiin kyllä taitaa aina alkaa näin :D Mutta tuo ranta ja tuo metsä näyttää niin ihanilta, haluaisin itsekki tonne just nyt :) Teillä on kyllä ollut tosi huippu reissu! Meillä ei oo ajokorttia kummallakaan niin autonvuokraus ei onnistu, mutta olis kyllä niin siistiä joskus lähteä ajamaan jossain ulkomailla ja löytää uusia paikkoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha eikun just parasta että aina kommentoit! :') jep! Mullakaan ei oo ajokorttia eli Jonathanin on kyllä aina pakko ajaa :-D

      Poista

Kiitos ajatuksistasi ♥