sunnuntai 22. tammikuuta 2017

HERÄTEOSTOKSESI TODELLINEN HINTA

Muutama vuosi sitten suhtautumiseni vaatteiden shoppailuun muuttui. Päämäärättömät shoppailukierrokset tuottivat enemmän ahdistusta kuin mielihyvää. Black Fridayn tapaiset Suomeen rantautuneet ilmiöt saivat ahdistumaan. Katsoin dokumentteja ja etsin internetistä tietoa vaatteiden valmistuksesta. Kohtasin monia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia. Lähes jokaisessa katsomassani dokumentissa mainittiin Rana Plazan onnettomuus. Bangladeshilaisen vaatetehtaan romahduksessa kuoli yli tuhat ihmistä.

Eilen katsoin Netflixistä taas yhden dokumentin. Se on paras, jonka olen tästä aiheesta nähnyt. The True Cost -dokumenttielokuvassa pureudutaan pikamuodin valmistamisen ongelmiin kattavammin kuin missään aiemmin näkemässäni tai lukemassani.

Siksi sinunkin pitäisi katsoa tämä dokumentti.


Vaateteollisuus on yksi maailman suurimmista bisneksistä. Se on muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykypäivän vaateteollisuutta dominoi fast fashion, pikamuoti.

Andrew Morganin The True Cost tutkii pikamuodin tuotantoa puuvillapelloilta vaatekaupan hyllyille. Se kuvaa kulutusyhteiskunnan vaikutusta ihmisen mieleen ja paljastaa valtavat tekstiilijätevuoret. Se esittelee meille joka puolelta maailmaa ihmisiä, jotka ovat tekemisissä vaateteollisuuden kanssa. Se kritisoi kapitalismia ja yhteiskuntaa, jossa elämme. Olemme liian tottuneita menemään H&M:n liikkeeseen ja ostamaan t-paidan kympillä, vaikka tiedämme, ettei kyseinen paita tule edes kestämään kovinkaan pitkään. Lisäksi maalaisjärki sanoo, ettei kymmenen euron hinta voi mitenkään oikeasti kattaa kaikkia kustannuskuluja. Ai niin, paitsi jos kaikki vaatteen valmistusketjun alkupään työntekijät ovat alipalkattuja.

Dokumenttia katsoessa itketti monta kertaa. En saanut päästäni vaatteiden valmistukseen käytettävien kemikaalien takia vammautunutta intialaispoikaa. Siksi avasin tietokoneen ja ryhdyin kirjoittamaan tätä postausta. The True Cost on kritisoiva, suora ja rehellinen dokumentti. Se saa katsojan avuttomaksi: mitä tehdä, kun ongelma on syvällä yhteiskunnassamme? Toivoakseni kukaan ei kuitenkaan jää vain pyörittelemään peukaloitaan. The True Cost tarjoaa myös vastauksia.
   
Minä katsoin tämän dokumentin juuri oikeaan aikaan. Päätin, etten halua olla enää osa tätä painajaista. Liian monta kertaa olen kuluneenkin vuoden aikana sortunut ostamaan vaatteen siksi, että se on ollut kivan näköinen ja tilillä on ollut tarpeeksi rahaa. En siksi, etoikeasti olisin tarvinnut sitä.

Lupasin itselleni, että

  • En enää osta vaatteita pikamuotiketjujen (kuten H&M, Zara ja Cubus) liikkeistä. 
  • Ostan uusia vaatteita vasta, kun tarvitsen oikeasti jotakin. Ja olen tämän suhteen ehdottoman rehellinen itselleni. 
  • Ostan vaatteita vain niiltä yrityksiltä, jotka kantavat vastuun vaatteiden valmistajista sekä valmistamisen ympäristövaikutuksista.
  • En ole hiljaa. Otan osaa tämän vuoden Fashion Revolution eli Vaatevallankumous -viikkoon 24. - 30. huhtikuuta.

Jos katsot tänä vuonna yhden dokumenttielokuvan, katso The True Cost.  

Lisätietoja:



"Those 1000 poor girls lost their lives because everybody didn't bother, didn't give a damn shit. And they just wanted the cheap price and a good profit. It shouldn't be like that. Everybody should take the responsibility for those kids. That's how it is. It [...] is not only the price pressure. It is [...] ignoring other people's lives. It's not [...] right. It's 21st century. It's a global world we are living, and we just ignore other people's lives?"

- Afir Jebtik


Larissa

4 kommenttia:

  1. Kiitos tästä! Itse olen miettinyt tätä asiaa paljon ja tutkinut asioita. On kamalaa, miten meidän haluamisten takia jotkut joutuvat körsimään.. Olen rajoittanut runsaasti vaatteiden ostamista halpaketjuliikkeistä. Nykyään harvoin niistä ostaessa, varmistan aina, ettei valmistusmaana oole aasian tai afrikan maa (intia, bangladesh jne). Lisäksi olen kohdallani ratkonut tilanteen, että käytettynä voin ostaa helpommin ketjuliikevaatteita. Tämäkään ei tietenkään ole ideaali, koska usein myyjä vaatteen käyttää juurikin ketjuliikkeitä ja suurella todennäköisyydellä niihin käyttää minulta myynnistään saamat rahansa.. Lisäksi en juurikaan tee heräteostoksia vaan ostan vaatteita ainoastaan, kun kohdalle osuu se täydellinen ja laadukas tuote (en osta ihanaa tekokuituvaatetta tai ihan ok:ta villapaitaa). Vaikeita asioita, mutta haluan edes joltain osin kantaa oman korteni kekoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Niinpä, samaa mieltä. Käytettynä ostaminen on hyvä juttu myös maapallon kannalta, sillä suurin osa kirppareillekin päätyvistä vaatteista on vielä ihan käyttökelpoisia. Suurin ongelma tässä meidän kulutusjuhlakulttuurissa onkin just se, että tavarasta ja vaatteista luovutaan sitten kun kyllästyttää, eikä sitten kun se tavara tai vaate on mennyt rikki.

      Näiden juttujen tiedostaminen on kuitenkin jo hyvä ja tärkeä, ellei tärkein, askel. Pienetkin teot merkitsee! Kannattaa katsoa tuo dokumentti, ellet ole jo nähnyt! :-)

      Poista
  2. Tämä on asiaa! Hienoa, että kirjoitit aiheesta postauksen. :)

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksistasi ♥